Kuntourheilua ja vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan omaksi iloksi, fyysisen ja psyykkisen kunnon sekä terveyden ylläpitämiseksi. Liikunnan monista lajeista löytyy varmasti jokaiselle jotakin sopivaa, joten se ei ainakaan ole syy olla liikkumatta. Liikunnan terveysvaikutukset ovat myös kiistattomat, ja niistä voisi mainita ainakin seuraavat:

  • liikkuva elämäntapa parantaa ryhtiä ja kuntoa
  • askel kevenee ja oman kehon tuntemus paranee
  • kehon rasvan määrä vähenee ja paino pysyy kurissa
  • luut ja lihakset vahvistuvat ja keho jäntevöityy
  • mieliala kohenee ja olo rentoutuu
  • psyykkinen ja fyysinen jaksaminen paranee
  • liikunta hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ikäihmisillä ja sairailla, ja ylläpitää toiminnallisuutta
  • unen laatu paranee
  • säännöllinen liikunta laskee kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin.

Edullisia ja helposti aloitettavia suomalaisille perinteisiä liikkumisen lajeja ovat kävely sauvojen kanssa tai ilman, lenkkeily, pyöräily, hiihto, suunnistus, luistelu, marjastus, sienestys ja muu luonnossa liikkuminen. Nämä lajit ovat myös ekologisia, eivätkä tarvitse suuria panostuksia varusteisiin tai harrastusmaksuihin. Myös hyötyliikunta voidaan laskea mukaan, sillä siinä yhdistyy esimerkiksi työpaikalle tai ostoksille meno liikkumiseen, ja päivittäisillä ihan pienilläkin valinnoilla voi saavuttaa merkittäviä liikunnan terveysvaikutuksia aikaiseksi.

Tuoreiden THL:n tilastojen (julkaistu 2018) mukaan kuitenkin 25 prosenttia suomalaisista ei liiku juuri lainkaan. Näiden liikuntaa missään muodossa harrastamattomien määrä on myös koko ajan kasvussa. Etenkin nuorten osalta voidaan olla jopa huolissaan vähäisestä liikunnan määrästä, ja kovana kilpailijana liikkumiselle voidaankin nähdä esimerkiksi sosiaalisen median eri muodot. Toisaalta lenkkeily musiikkia kuunnellen tai geokätköily kännykän avulla voivat olla myös liikkumisen pariin innostavia asioita. Toisena ääripäänä ja neljänneksenä noin 25 prosentillaan ovat himoliikkujat, joille liikunta saattaa muodostua jopa pakkomielteiseksi, ja se määrittelee ja rajoittaa muuta elämää huomattavasti.

Suomalaisille suositellaan kestävyysliikunnan määräksi viikossa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liikuntaa, tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavan tason liikuntaa. Lisäksi lihaskuntoa tulisi harjoituttaa kaksi tuntia viikossa. Nämä määrät voivat kostua useista eri jaksoista, ja jo hyötyliikunnan avulla voi saavuttaa kestävyysliikunnan tavoitteet melko helposti, ja lihaskuntoliikuntaa voi harrastaa vaikka omassa olohuoneessa painojen tai kahvakuulan parissa televisiota katsellen useampana kertana viikossa.