Suomalaisen kestävyysjuoksun legenda Paavo Nurmi syntyi 13. kesäkuuta 1897. Paavo syntyi Turussa puuseppä-isä Johanin ja siivooja-kotiäiti Matildan toiseksi lapseksi. Isä kuoli Paavon ollessa 13-vuotias, ja äiti elätti köyhää perhettään parhaansa mukaan. Myös Paavo teki töitä jo nuorena poikana muun muassa viilarina ja juoksupoikana. Koulussa Paavo menestyi köyhästä lapsuudestaan huolimatta hyvin ja sai erittäin hyviä arvosanoja.

Juoksemista Paavo harrasti jo kymmenen vanhana, mutta aloitti säännöllisemmän harjoittelun 17-vuotiaana itse laatimansa harjoitusohjelman perusteella. Ja jo tuolloin 1914 hän voitti ensimmäisen kilpailunsa 3000 metrin matkalla. 19-vuotiaana Paavo osallistui ensimmäisiin Suomenmestaruuskilpailuihin Turussa, tuolloin vielä palkintosijat jäivät kuitenkin muille Paavon sijoittuessa kuudenneksi.

Mentyään armeijaan Paavon harjoittelu muuttui entistä säännöllisemmäksi, ja samalla muuttuivat hänen ruokavalionsa ja elämäntapansa enemmän urheilua tukevaksi. Urheilumaailman merkkihenkilö Tahko Pihkala auttoi siinä, että Paavo pääsi aseseppäkouluun, joka osaltaan antoi hyvät mahdollisuudet harjoitteluun.

Ollessaan armeijassa vuonna 1920 Paavon harjoittelu alkoi tuottaa todellisia tuloksia. Hän juoksi useita Suomen ennätyksiä, ja hänet valittiin Suomen olympiajoukkueeseen kohti Antwerpenin olympialaisia. Ja näistä ensimmäisistä olympialaisistaan Paavolla oli kotiinviemisiksi kolme kultamitalia sekä yksi hopeinen. Armeijassa Paavoa muistettiin olympiamenestyksestä alikersantin natsoilla, ja hän sai myös stipendin jolla suoritti kolmivuotiset koneteknikon opinnot Helsingin teollisuuskoulussa.

Vuosien 1921 ja 1923 välillä Paavo juoksi useamman maailmanennätyksen, ja vuonna 1922 hän muun muassa rikkoi Hannes Kolehmaisen aiemmin juosseen 5000 metrin maailmanennätyksen. Paavo oli kehittänyt harjoitusohjelmaansa edelleen, ja oli sekuntitauluttanut maailmanennätykset jotka oli juostu rikottaviksi.

Vuonna 1924 oli vuorossa Pariisin olympialaiset, ja niissä Paavo juoksi paitsi yksilökisojen kultamitaleita, myös joukkuejuoksussa Suomen joukkue juoksi kultaa. Kaikkiaan Paavo Nurmi toi Pariisista mukanaan viisi olympiakultaa. Paavosta oli tullut legenda – lentävä suomalainen.

Vuodet 1924-25 Paavo kierteli Amerikkaa tehden sielläkin ennätyksiä ja voittaen kilpailuja, mutta tuon matkan jälkeen alkoi tahti hieman hiipua ja elimistö sanoa vastaan kovalle tahdille. Amsterdamissa 1928 Paavo juoksi vielä yhden kultamitalin ja kolme hopeaa. Nämä jäivätkin Paavon viimeiksi olympialaisiksi. Kilpailemista Paavo jatkoi kuitenkin vielä vuoteen 1932, jolloin päätti kilpailu-uransa, ja jatkoi sittemmin valmentajana.

Kaikkiaan Paavo Nurmen uran saavutukset olivat lyömättömät, ja hän otti paikkansa Suomalaisen urheilun historiankirjoissa “lentävänä suomalaisena”.